sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Kettinkien kilinää

Rouva Kuulanen ja Pikku Myy olivat jo pitkään jännittäneet tulevaa Functional Training –lisenssikoetta helmikuun alussa. Ilman vapaa-aikaa työltä ja lastenhoidolta tuntui olevan hieman haasteellista järjestää itselleen tarpeeksi aikaa opiskeluun.
”Aika paljon jännittää se näyttö.” Rouva Kuulanen tunnusti. ”Sama täällä”, Pikku Myy huokaisi. ”Ne toiminnalliset ketjut tuntuvat vähän ylivoimaisilta..” Rouva Kuulanen lisäsi.
Pikku Myy kalpeni hymynsä alla. ”Miten niin ketjut? Pitääkö meidän heilutella niitä ketjuja!? Minä en kyllä ota paitaa pois ja hyppää pallon päälle kettinkien kanssa, siinä menee raja!!!”
Rouva Kuulanen repesi nauruun. ”Toiminnalliset ketjut, hyvä ihminen. Vaikka kyllähän siinä voisi olla ideaa tuossakin ..”


Doc Paunonen hallitsee kettinkien kilisyttelyn hieman Rouva Kuulasta ja Pikku Myytä paremmin ..

torstai 26. tammikuuta 2012

Virallinen muotokuva

Koko perhe kokoontui kiwi-päärynä-banaani-appelsiinimehu-jääpala -smoothie-lasillistensa kanssa sohvalle tietokoneen ääreen. Jännitys tiivistyi. Oli aika paljastaa Rouva Kuulasesta aiemmin päivällä otetut viralliset muotokuvat.
Pikku Myy oli lähettänyt ne Rouva Kuulasen sähköpostiin. Rouva Kuulasen ihana työkaveri ja maailman tehokkain koulutuskoordinaattori.
”Minulla on pillissä hius!!!” Pikku E huusi ja piteli lasia keltaisine pilleineen käsivarren mitan päässä itsestään. Pikku J katsoi arvioivasti tietokoneruutua ja kommentoi: ”Tämä on hyvä. Ja tämä. Ja tämä. Ja tämä.”
Jokaisella oli pää oikealle kenollaan, koska Rouva Kuulanen ei osannut kääntää kuvia oikein päin. Herra E oli ensin yhtä mieltä, sitten toista mieltä ja kohta ei enää muistanut mikä kuva oli alun perin ollut paras.
”Tämä on hyvä!” Pikku E viimein sanoi. Kuva oli hyvä – tosin se oli kuva Pikku Myystä, joten se ei hirveästi Rouva Kuulasen päätöstä omasta kuvastaan helpottanut.
Kuvia katsottiin pienenä. Kuvia katsottiin isoina. Joissain olivat hiukset länässä, joissain oli liikaa juonteita.
Pitkällisen harkinnan jälkeen päädyttiin yhteistuumin päätökseen. Tämä kuva oli paras.
Seuraavilla messuilla Rouva Kuulasella tulee olemaan ruhtinaallisesti kuvallisia käyntikortteja takataskussaan.


Trainer4You:n Helsingin yksikön
kouluttaja sekä personal training -vastaava
hehkeässä pinkissä.

maanantai 23. tammikuuta 2012

Babysteps

Rouva Kuulasella on pidellyt kiirettä.
Päätä on ajoittain puristanut kaikki uusi omaksuttava tieto. Moni sellainen asia, mikä normaalisti sujuu, ei ole sujunut. Aivot ovat huutaneet over-loadia.
Päivät ovat kuluneet toimistolla uutta työnkuvaa ja työtehtäviä opetellen. Illat ovat menneet tunneilla ja pienten poikien kanssa touhuten. Viikonloput koulutuksissa asioihin perehtyen.
Rouva Kuulanen on joutunut miettimään asioita uuteen arvojärjestykseen. Mikä tulee ennen mitä, toista ja kolmatta. Priorisoida ja kokea luopumisen tuskaa. Kaikkea ei voi tehdä eikä kaikkea saada vaikka kuinka tekisi mieli. Jossain tulee raja vastaan.
Rouva Kuulasta ajaa eteenpäin ajoittain jopa järjetön kunnianhimo. Hän haluaa kehittyä, oppia ja olla vielä jonain päivänä paras kaikista. Hän tietää pääsevänsä pitkälle. Rouva Kuulasen painaa kantansa maahan ja työntää leukansa tanaan eikä hänen päätään käännä enää mikään.
Rouva Kuulanen on ajoittain vähän liiankin kova suustaan. Hän menee ja menee eikä osaa pysähtyä vaikka tietää että ehkä pitäisi. Hän ei siedä päähän taputtelua, tytöttelyä, alentuvaa kohtelua eikä epäreiluja tekoja.
Rouva Kuulaselle pitää asiat sanoa suoraan, muuten hän kieltäytyy ymmärtämästä.
Ollakseen vielä jonain päivänä paras kaikista on Rouva Kuulasen mentävä eteenpäin nöyränä. Otettava viisaammistaan oppia. Yrittää ottaa opikseen tekemistään virheistä ennen kuin on liian myöhäistä.
Pienin lyhyin askelin. Vahvuutensa ymmärtäen, heikkoutensa tunnustaen.
Ihanat työkaverit tekevät työn tekemisestä sen arvoista!

lauantai 21. tammikuuta 2012

Jäätynyt Laulu

Joskus vain tekee mieli painaa kasvonsa kylmää ikkunaa vasten.
Sormet siihen viereen. Kämmenen kuva ikkunassa.
Hengittää huurua. Sisään ulos. Kylmä keuhkoissa, viileys huulilla.
Joskus sitä vain avaa silmänsä ja näkee.
Kaiken kirkkaana, mustan ja valkoisen. Valon ja varjon.
Vaatteet vartaloa vasten. Saumat sukissa. Kiharan otsalla.
On hetkiä jolloin on yksin maailmassa.
Jolloin pimeys ei haittaa.
Jolloin yö on äänetön kahina hameen helmoissa
Sumu valkoisina sukkina jaloissa.
Viima nostaa niskakarvoja, puhaltaa posket punaisiksi.
Silmäripsissä jäätyneet pisarat. Helisevät hiljaista laulua.

                

perjantai 20. tammikuuta 2012

Treenarin monta roolia

Rouva Kuulanen on valmentaja. Rouva Kuulanen on opettaja. Rouva Kuulanen on kuuntelija, auktoriteetti, ymmärtäjä.

Rouva Kuulanen tietää mistä lähdetään liikkeelle. Hän tietää mikä on päätepisteenä. Hyvin paljon on hänen ihmislukutaidostaan kiinni mitä tapahtuu siinä välillä.

Arvot, asenteet ja luonteenpiirteet.
Viestintä ja vuorovaikutustaidot.
Arvostaminen ja persoona.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, tai mistään ei tule yhtään mitään.

Joskus täytyy sanoa ”Ole hiljaa ja ala rutistaa.” Joskus täytyy olla itse hiljaa, kuunnella ja jakaa.

On asioita joihin ei voi vaikuttaa. Kaikki tulee silti ottaa huomioon.

Anturit pystyssä, kuulevat korvat tarkkana.

Kaksi korvaa, yksi suu. Siinä suhteessa