sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Olympialaisia ja Lennokkaita Käpyjä

Olympialaiset olivat käynnissä. Rohkea Mies oli virittänyt hauskoja lajeja. Sai heitellä. Sai tähdätä. Lyödä palloa, nauraa ja vitsailla.

Rohkean Miehen rekvisiittaa

 
Renkaan heittoa


Jonossa edetään levyjä pitkin


Tyylinäyte

Joukkueita oli monta ja yhdessä lajissa meni aikaa. Pienet pojat pitkästyivät. Halusivat lähteä laiturille käpyjä heittelemään.
Taskut kerättiin täyteen käpyjä ja juostiin laiturin nokkaan. Aurinko paistoi ja kävyt lensivät kauas. Hiljalleen ne löysivät tiensä laineiden mukana takaisin rantaan. Niitä oli hauska seurata.

Pohja näkyy

Pikku E halusi lähteä keräämään uusia käpyjä. Vaati Rouva Kuulasta mukaansa. Viime hetkellä Rouva Kuulanen vilkaisi taakseen. Tajusi ettei laiturilla ollut yhtään aikuista lapsia vahtimassa. Huusi paikalle Rakkaan Sisarensa.
Rouva Kuulanen ehti muutaman minuutin kumarrella Pikku E:n kanssa mäntyjen juurella kun kuuli Rakkaan Sisaren huutavan nimeään. Pikku J oli tippunut käpyä heittäessään veteen.
Rouva Kuulasen rynnätessä paikalle Pikku J roikkui litimärkänä ja surkean näköisenä  laiturin kyljessä. Rakas Sisar piteli poikaa ja kiljui hävittäneensä molemmat crocsinsa pohjamutaan.

Yksinäinen

Rouva Kuulanen tempaisi Pikku J:n ylös järvestä ja lähti taluttamaan poikaa kädestä vaatteita vaihtamaan. Pikku J ei itkenyt eikä valittanut. Oli hiljaa ja tärisi. Rouva Kuulanen piti äänensä reippaana. Mitäs tässä – kerrankos sitä. Vaihdetaan vaan kuivat vaatteet. Kaikki oli hyvin.
Rakas Sisar tuli hetken päästä perässä. Kuvaili kuinka edelleen näki silmissään Pikku J:n heilahtavan veteen laiturin päästä. Hätääntyneen ilmeen Pikku J:n kasvoilla tämän ponnistellessa pinnan alla.
Rohkean Miehen isoveli hukkui pienenä poikana jokeen kiviä heitellessään. Silloin ei ollut aikuista pelastamassa. Ei ketään auttamassa. Nyt viimeistään Rouva Kuulanen tajusi kuinka helposti kaikki käy. Silmänräpäyksessä.
Onneksi pienet lapset eivät jää liikoja murehtimaan. Käpyjen jälkeen lähdettiin yhdessä soutelemaan. Tultiin olympialaisissa toiseksi. Uitiin ja saunottiin ja uitiin.

Laivan kapteeni


Rakkaan Sisaren crocsien naarauksesta tuli illan ohjelmanumero.










Ensi kesänä lähdetään uudestaan - saunapuut ovat jo tilauksessa!

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Rouva Kuulasen Erityinen Sisko

Rouva Kuulasella on sisko. Erityinen Sisko.
Pienestä asti he ovat kulkeneet yhdessä. Hyppineet puissa, roikkuneet mattotelineissä. On kierretty jumpat ja kuntosalit. Tanssittu Herra E:n keikoilla.
Erityinen Sisko on kova ajamaan polkupyörää. Pienenä tyttönä hän viiletti pyörällään alamäkeen milloin mitäkin aitaa päin, koska jarruttaminen oli vaikeaa. Silti hän aina uskalsi lähteä uudelleen.
Erityinen Sisko on kova tanssimaan. Hän on harrastanut vatsatanssia monia vuosia. Kiertänyt esiintymässä.  Erityisen Siskon pepun heilautusta on moni kadehtinut. Se lähtee syvästä voimasta. Tanssi-Marcon kainalossa otetussa kuvassa Marcolta jäi kuvassa pää pois. Ei mahtunut. Kuvaa on ihailtu monet kerrat. Se löytyy edelleen kirjahyllystä.
Erityinen Sisko on aina valmis lähtemään. Kauppaan, uimaan, urheilemaan. Pienet Pojat roikkuvat Erityisen Siskon kaulassa. Leikkivät pallolla ja istuvat yhdessä hiekkalaatikolla.
Isälleen Rohkealle Miehelle Erityinen Sisko on korvaamaton apu pihahommissa. Kukaan ei ole niin kova kärräämään multaa, hiekkaa tai halkoja kottikärryissä kuin Erityinen Sisko.
Rouva Kuulaselle Erityinen Sisko on korvaamaton olemalla vain oma ihana itsensä.
****
Tänä viikonloppuna Rouva Kuulanen lähtee koko perheensä kanssa Perheleirille. Siellä on monia Erityisen Ihania Siskoja, Veljiä, Naisia ja Miehiä.
Kaksi päivää uidaan ja saunotaan. Syödään ja lepäillään. Iltaisin grillataan ja paistetaan lettuja. Rohkean Miehen leiriolympialaisissa viimeisenä päivänä nauru raikaa ja huumori kukkii. Niin tapahtuu joka vuosi. Kukaan muu ei osaa hoitaa olympialaisia niin kuin Rohkea Mies. Hän on ihan loistavan hyvä. Rouva Kuulasen taitava isä.
Jos Rouva Kuulanen saa luvan, hän saattaa napsia sieltä muutaman kuvan. Laittaa olympialaisten ohjelman kaikkien nähtäväksi. Eihän sitä koskaan tiedä – jos sieltä tullaankin mitali kaulassa kotiin.

Siskokset Herra E:n keikalla <3

torstai 28. heinäkuuta 2011

Camp Kuula

”Siis noi A UT ONRENKAAT?” Taksikuski kysyi epäuskoinen katse pölyisiä renkaita viistäen. ”Oisit tilannut farkun.. En tiedä miten noi mahtuu tänne kyytiin ..”
Rouva Kuulanen ryhtyi rivakasti nostelemaan renkaita taksikuskin suuntaan. ”Kyllä ne mahtuu. Onhan sulla hienosti tilaa tässä.. Mies vei auton reissun päälle. On se hyvä että teitä taksikuskeja on olemassa. En olisi muuten millään selvinnyt tonne jättärille.”
Taksikuski kohensi ryhtiään. ”Joo, kyllä nää varmaan tänne mahtuu. Annas kun minä nostan..” Taksikuski ryhtyi latomaan Rouva Kuulasen ojentamia renkaita Volvonsa perään.
”Onko siellä nykyään joku jätteentiputuspiste näitä varten?” Taksikuski kysyi pinotessaan  renkaita takakonttiin. Rouva Kuulasta nauratti. ”Oon menossa treenaamaan näillä sinne. Saat sinäkin nyt hyvän treenin tässä nostellessasi kaikki nää kuulat kyytiin.”
Taksikuski vilkaisi Rouva Kuulasta päästä varpaisiin istuessaan ratin taakse. ”Treenaatko johonkin kisoihin?” Nyt oli Rouva Kuulasen vuoro kohentaa ryhtiään. Hihansuu alkoi kummasti kiristää hauiksen kohdalta ja reidet nykivät piukeina trikoon alla. ”Krhhmm, mulla on siellä sellainen boot camp –tunti. Mulle on tulossa asiakkaita treenaamaan. Nää on niitä varten.”
Taksikuski pisti vilkun päälle. ”Jos minä sitten tuosta ajan ..?” Taksikuski kysyi. ”Joo aja vaan, se on ihan hyvä suunta.” Rouva Kuulanen hymyili.
Tiet olivat hiljaisia. Matka ei ollut pitkän pitkä.
”Siellä ne niitä rappuja juoksee. Auton ikkunasta niitä joskus näkee.” Taksikuski sanoi viittilöiden täyttömaan suuntaan. ”Tekisi hyvää itsellekin päästä .. Tää autossa istuminen ottaa koville. Niskat ja hartiat tässä on jumissa kaiken aikaa. Ilmastointi huutaa täysillä, ulkona on koko ajan kuuma.” Rouva Kuulanen hymähti ymmärtävästi.
”Kurvaatko tonne ylös, niin saan roudattua renkaat pidemmälle rinteeseen?” Rouva Kuulanen pyysi Taksikuskia. ”Joo, eiköhän se onnistu .. ootas..” Taksikuski väisti lenkkeilijää ja pysäytti auton. ”Mitäs te siellä sitten teette kun sulla noita kuuliakin on noin kauheasti?”
”Eiköhän me alkuun kiivetä mäen päälle. Treenaillaan kuulilla, juostaan rinnettä ylös ja alas, välillä punnerretaan ja sitten taas mennään.” Rouva Kuulanen iski Taksikuskille silmää. ”Tuut ensi kerralla sitten mukaan.”
”Joo, ehdottomasti.” Taksikuski naurahti. ”Jos nää kuulat voi jättää tähän reunaan..?” ”Jätä vaan, saan ne siitä sitten kätevästi mukaan.” Rouva Kuulanen katseli ympärilleen. Paikalliset urheilijanuorukaiset treenasivat rappusissa. Osa istui nurmikolla ja tuijotti Rouva Kuulasen kuulia ja renkaita.
”Jos minä tästä sitten..” Taksikuski sanoi. ”Hyvää tuntia teille.” Rouva Kuulanen nosti kättään. ”Kiitos tosi kovasti, pelastit mun illan. On sulla hieno ja tilava auto.” Taksikuski peruutti hymyillen ja nosti kättään peruutuspeilissä.
”Paljonko sulla on kiloja noissa kuulissa?” Märkäpaitainen mies ilmestyi juomapullo kädessään Rouva Kuulasen viereen. Rouva Kuulanen kääntyi miehen puoleen.
”Onhan noissa. Ootko ennen kuulaillut?”

Camp Kuula


Ensin ylös ..


Hello Helsinki!


Sitten alas ..


Tapoja on monia


Lennokkaat Kuulat


Gymboss <3


Punnerrus & Kulmasoutu




Mäkijuoksua


Hiki lensi ja itikat söi :)

Rouva Kuulanen juonii

Rouva Kuulasen lapset lähtivät Mummilaan. Hänellä oli kokonainen iltapäivä aikaa juonia viimeistelyjä  illan Camp Kuula –tunnille. Sille samaiselle, joka kesäkuussa arvottiin.
Rouva Kuulanen pesi vessat. Tyhjensi ja täytti astianpesukoneen. Keitti ison pannun kahvia. Kävi facebookissa. Kävi sähköpostissa. Sytytteli kynttilöitä. Manasi ulkona vihmovaa sadetta. Käveli huoneesta toiseen. Tuijotteli akvaariota.


Koko ajan hänen päänsä kävi kierroksilla. Valmisteli ajatuksia ja ideoita.
Runko iltaa varten hänellä oli ollut jo pitkään. Nyt keksittäisiin vielä viimeiset juonenkäänteet. Hiottaisiin timantti täyteen teräänsä.
Rouva Kuulanen aikoi heittää haastetta kehiin. Satoi tai paistoi.
Siitä lisää illan blogissa.
Stay tuned .. J

Työmaata kerrakseen ..

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Juoksukoulu part 3.

Juoksukoulun edettyä kolmanteen osaansa, on aika miettiä oikeaa hengitystekniikkaa rasituksen aikana. Tässä tapauksessa juostessa.
1.  Sisäänhengittäessä pullista vatsaa hieman ulospäin.
2. Päästä rintakehä laajentumaan sivuille.
3. Vasta sitten kohota hartioita hieman hetkeksi.
4. Pyri pitämään liike aaltomaisena.
Painovoiman vaikutuksesta keuhkojen alaosassa on enemmän verta. Enemmän siis myös happea. Kulkeutumaan liikkuville lihaksille. Kun hengittää rennosti ja syvään, sujuu juoksu huomattavasti helpommin.
Sisään, ulos. Alas asti. Syvähengitys nousee vatsasta ylöspäin. Aaltomaisena liikkeenä.
Jos vatsa ei pääse työntymään ulospäin hengityksen alussa, eivät keuhkot pääse laajenemaan alaspäin. Silloin ilma jää keuhkojen yläosaan.

Hengitysharjoituksia

Selinmakuulla voi pistää muutaman kirjan vatsan ja rinnan päälle. Tarkkailla samaa liikerataa. Tehdä harjoituksia muutaman kerran viikossa. Harjoitukset voivat auttaa hengittämään oikein myös juostessa.
Käytännössä puhdas syvähengitys ei koko aikaa ole mahdollista. Älä siis masennu. Yrittänyttä ei laiteta.
Silloin tällöin on ok patsastella uimarannalla. Vetää vatsaa sisään, työntää rintaa ulos.. Olla rantaleijona tai biitsimisukka. Käydä välillä nurkan takana vetämässä henkeä.
Etenkin näin kesällä.

Valokuviin on välillä tunkua .

Pullistelemisiin!

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Juoksukoulu vol. 2

Jokaisella meillä on oma juoksutyylimme. Se ei haittaa mitään - Se on jopa suotavaa. Siitä meidät tunnistaa.
Juoksutekniikka on suurimmaksi osaksi opittua. Siihen voi siis vaikuttaa.  Uudelleenoppiminen voi viedä aikaa, mutta sitkeällä työllä lopussa kiitos seisoo.
Muistathan vielä?
Ryhdikäs lantio. Suora, eteenpäin vievä askel. Rento ylävartalo. Hengitys helppoa, ilma kiertää.
Monet juoksijat istuvat juostessaan. Peppu roikkuu, jalka ei nouse. Kädet pyörivät rinnan edessä puolelta toiselle. Matka etenee piipertäen. Askelen työntö- ja nostovaihe jäävät liian pieniksi. Juoksunopeutta lisätään askelta pidentämällä, ei askelrytmiä muuttamalla.
Juoksutekniikkasi paranee takuulla, kun teet ajoittain tekniikkatreeniä. Vahvistat keskivartalon lihaksiasi. Muuntelet juoksunopeuttasi. Mitä lujempaa juokset, sitä korkeammalle polvesi nousee. Sitä voimakkaammin joudut ponnistamaan päästäksesi eteenpäin.

Kokeile välillä päästä rennosti ja kovaa.
Tekniikkaharjoituksia on hyvä tehdä ajoittain :
Juokse loivaan alamäkeen. Pidä vauhti rentona. Askel lyhyenä ja nopeana. Kävele tai hölkää mäki takaisin ylös. Toista neljä – kuusi kertaa. Lantion hyvää asentoa on mäessä helpompi ylläpitää kuin tasaisella.
Juokse ylämäkeen. Ylämäkijuoksussa ponnistusvaiheesi kehittyy huimasti. Päkiät lyövät varteesi vauhtia, pakarat ja takareidet joutuvat tehokkaaseen työhön. Polvi nousee ylös, jotta pysyisit pystyssä. Pidä mielessäsi tämä hyvän juoksun liikemalli myös tasaisella juostessasi.
Tee seuraavia loikka- ja koordinaatioharjoituksia valvotusti, jos olet yhtään epävarma omasta tekniikastasi. Ota mukaan joko henkilökohtainen valmentaja tai kokenut juoksija. Ulkopuoliset silmät näkevät paremmin, millä tekniikalla treeniä teet.
Älä loiki väsyneenä välttääksesi turhat loukkaantumiset. Loiki säästeliäästi, sillä harjoitukset rasittavat niveliä ja jänteitä voimakkaammin kuin tavallinen juoksu.

 

POLVENNOSTOJUOKSU
Nouse varpaille. Keskivartalo tiukkana.
Juokse nostaen jalkoja noin 90 asteen kulmaan (kuvassa vielä nostovaihe kesken)
nopealla maakontaktilla. Juokse muutama kymmenen  (20-40) metriä.

TEKNIIKKAJUOKSU
tee samalla polviennosto-tekniikalla, mutta nosta kädet ylös kohti taivasta. Hae tasapaino ja lähde vasta sitten juoksuun. Tee polvennostojuoksua kädet ylhäällä kolmekymmentä metriä. Siirry siitä suoraan tavalliseen juoksuun säilyttäen hyvän juoksuasennon. Jatka juoksua n. 50 metriä. Toista 1-3 kertaa.



PAKARAJUOKSU
Kallistu hiukan eteenpäin. Nouse päkijöille.
Juokse päkijöillä paukuttaen kannoilla peppuasi. Pidä kädet rytmissä mukana.
Keskivartalo tiukkana.
Juokse muutama kymmenen metriä.



VUOROHYPPELY
Ota iso askel eteenpäin kanta edellä. Ponnista mahdollisimman ylös antaen käsillä voimakkaasti vauhtia. Pidä kädet kulmassa eteenpäin loikkiessasi. Etene muutama kymmenen metriä.
Kuvassa paikallaan hyppelyä jalka kerrallaan, tällöin käsi ojentuu ylös asti.



PÄKIÄHYPYT
Nouse varpaille. Tiukka keskivartalo säilyy koko ajan. Ponnista mahdollisimman ylös, vauhdita käsillä.
Heti kun päkijät hipaisevat maata, ponnista uudelleen. Toista  kaksi - neljäkymmentä kertaa.



KÄDET JALAN ALTA
Nosta vuorojalkoja ylös samalla kun hypit kevyesti eteenpäin.
Lyö kädet yhteen jalkojen alla. Pidä selkä suorana!
Liike parantaa koordinaatiota  ja lisää liikkuvuutta.
Hypi eteenpäin muutama kymmenen metriä.

(Lähteenä käytetty: Kirsi Valasti. Naisen Juoksukirja: Otava 2009)

     Sitten ei kun kokeilemaan J

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Rouva Kuulasen juoksukoulu osa 1.

Jokainen juoksua harrastava, sitä parhaillaan aloitteleva tai siitä vasta haaveileva,  varmaan ajoittain miettii asioita. Kuten sitä, onko juoksuasento oikea. Miten treenata oikeaa tapaa juosta lenkillä. Millä menetelmillä.
Pidemmittä puheitta - lähdetäänpä liikkeelle.


1.   Lähdetään jaloista.
Juokse omalla tyylilläsi. Päkijä- tai kantapäävoittoisesti. Pidä huolta että askel rullaa. Jalkakontakti maahan on nopea. Ponnistusvaiheen saat lisää voimaa pakaran ja takareiden lihaksista. Treenaa niitä!

Rasvattu salama
2.   Seuraavana lantio.
Lantion neutraali asento löytyy keskeltä. Taivuta lantio taakse, sen jälkeen eteen. Pysäytä näiden ääripäiden väliin. Selkä ei saa olla notkolla. Ei myöskään tikkusuorana. Kun lantion asento on oikea, saat myös askelpituuden oikeaan mittaansa.


Selkä hyvässä asennossa
3.  Sitten rintakehä ja yläselkä.
Rintakehä pysyy auki. Yläselkä on leveä. Olkapäät keskellä rentoina.
4.  Siitä onkin hyvä siirtyä käsiin.
Pidä kyynärvarret 90 asteen kulmassa. Olkavarret lähellä vartaloa. Hartiat ja kämmenet rentoina. Käsien liike edestä taakse, ei sivulta sivulle. Silloin myös yläselkä pysyy hyvässä asennossa.
5.  Hartiat.
Pysyvät alhaalla. Käsien liike lähtee olkapäistä. Lisää nopeutta juoksuusi saat nopeuttamalla käsien rytmiä, et pidentämällä askelta. Liike on pientä ja nopeaa. Älä hiihdä.

Tarkkaile käsien kulmaa, sormet rentoina
6.  Katse eteenpäin!
Kun pidät leuan pystyssä, kulkee happikin paremmin.
Oikea juoksutekniikka vie lennokkaasti eteenpäin.
Vaikkapa kuulalta kuulalle.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Home Office

Rouva Kuulanen oli jo pitkään haaveillut omasta työhuoneesta.
Jo pitkään hänen  työhuoneensa oli sijainnut keittiössä.
Työpöytänä oli ruokapöytä. Arkistointikaappina lasten kirjahylly olohuoneessa. Lasten kirjahyllystä hän oli saanut raivattua itselleen yhden pienen hyllyn. Omille kansioilleen ja kirjoilleen.
Rouva Kuulanen oli lievästi sanoen tuskastunut.
Kunnes sitten. Eräänä päivänä. Herra E lupasi perustaa hänelle Home Officen. Lupasi että kaikki saadaan mahtumaan. Täytyihän Rouva Kuulasen saada tehdä töitä rauhassa oman pöydän ääressä.
Herra E ajaa hurautti perheensä nimeltä mainitsemattomaan ruotsalaiseen kodinsisustustavarataloon. Sinne minkä nimessä on neljä keltaista kirjainta. Sinne missä kaikki on niin halpaa, että lasku on aina vähintään kolminumeroinen.
Herra E osti Rouva Kuulaselle pöydän. Osti jakkaran. Osti uuden hiirimaton ja kohdevalaisimen. Osti ison kasan lihapullia, jälkiruuaksi kahvia. Viihdytti lapsia. Työnsi kärryjä hyllyjen välissä edestakaisin, matkusti kerrosten väliä. Rouva Kuulasen elämän oma sankari.
Kyllä Rouva Kuulasen nyt kelpaa näpytellä. Oman pöydän ääressä omassa valokeilassa. On laatikoita mitä avata ja sulkea. Pieni hylly mille laittaa valokuvia. Punainen palli millä pyöriä.
Kun vain sen kaiken saisi kasatuksi.
Rouva Kuulanen tietää, että Herra E on siinäkin taitava <3

Aika aikaa kutakin

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Maltti olisi Valttia

Rouva Kuulanen tunnustaa olevansa hullu menijä. Jos ei tunnu kovaa ja korkealla, ei tunnu missään. Kroppa on joko rääkättävä sykkeenkohotuksella piippuun tai sitten liikuntasuorituksen on oltava niin pitkä, että pituus väsyttää penkin alle.
Uutta lajia kokeillessa muutama kerta menee aina tunnustellessa.
Siinä piilee Rouva Kuulasen sudenkuoppa. Jaksaako hän innostua lajista, mihin pitää ajaa itsensä sisään.
Rouva Kuulanen ei ole myöskään joukkuepelaaja kun urheilusta ja omasta tavoitteellisesta treenistä puhutaan. Hän haluaa tehdä asiat omalla tavallaan omassa järjestyksessään omassa rauhassaan ilman turhia löpinöitä. Silloin kun urheillaan, silloin urheillaan.
Kahvilla käydään sitten myöhemmin. Sekin on ystävien kanssa tavattoman mukavaa.
Uutta harrastusta tai uutta lajia aloittaessaan olisi tärkeää malttaa edetä rauhallisesti.
Rouva Kuulasen ei juurikaan ole tehnyt mieli lähteä rullaluistelulenkille edellisten helteiden aikana nykäisemiensä parinkymmentä-kilometriä-kuolemaan lenkkiensä jälkeen. Vaikka laji on hänelle tuttu jo vuosien takaa.

Luistimilla pääsee suoralla tiellä lujaa

Liiallisuuksiin menevät suoritukset viestivät elimistölle ja aivoille, että kohta tuo hullu potkaisee tyhjää – parempi vara kuin vahinko. Pieni ääni pään sisällä saattaa jopa kehottaa mieluummin jäämään kotisohvalle makaamaan.
Syksyllä Rouva Kuulanen haaveilee aloittavansa uudelleen teinivuosien rakkaan harrastuksensa telinevoimistelun. Psyykkaaminen maltillisuuteen on jo alkanut. Ensimmäisellä kerralla EI ole pakko kiivetä eritasonojapuiden korkeammalle huipulle kieputtelemaan. Olettaa taitojen olevan samaa luokkaa kuin nuorena. Ei ole pakko. EiEIei EI.

Ihanaa se tulee joka tapauksessa olemaan. Rouva Kuulanen ei malttaisi enää odottaa.
Eri harjoituskerroilla kannattaa vaihdella eri lajeja.
Saman lajin parissa ährääminen puuduttaa ja ikävystyttää ja altistaa rasitusvammoille. Rouva Kuulanen yrittää mahduttaa harjoitusviikkoonsa niin lihaskuntoa, kestävyystreeniä kuin kehonhuoltoa. Lajeja hän kierrättää vuodenaikojen ja omien fiilisten mukaan.

Salilla saavat lihakset kyytiä

Cross trainingissa voi yhdistellä kävelyä, sauvakävelyä, hölkkää, pyöräilyä, uintia, lihaskuntoa keskenään saman liikuntasuorituksen aikana.
 Rouva Kuulanen haaveilee maastopyörästä, millä pääsisi ensin metsään päristelemään. Sen perään voisi juosta mäkivetoja tai sauvakävellä tai treenata kotona kuntopiiriä kahvakuulalla. Samalla hiellä saisi kehitettyä niin lihaskuntoa, hapenottokykyä kuin reaktionopeutta.
Nälkä kasvaa syödessä.
Aina löytyy joku joka on paremmassa kunnossa kuin sinä. Tai Rouva Kuulanen. Ole itse oma mittasi. Muihin ei kannata vertailla.
Lopuksi Rouva Kuulasen on todettava; Hyvin suunniteltu on jo puoliksi treenattu J
Lähdetäänkö lenkille?

Metsästä löytyy kaikenlaista nähtävää

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Rouva Kuulanen Sauvakävelee

Aina aika ajoin Rouva Kuulanen on kaivanut kävelysauvansa esiin komeron perältä. Koiran ruokasäkin takaa Herra E:n kumisaappaasta.
Hän on aina ollut sitä mieltä, että kävelyn sauvojen kanssa täytyy olla tavattoman tehokasta. Silloin kun sen tekee oikein.
Hän ei kuitenkaan ole voinut mitään tunteelle. Että sauvat kädessä hän on vanhentunut kolmekymmentä vuotta. Kertaakaan hän ei ole tuntenut päässeensä kiinni kävelyn rytmiin sauvojen kanssa. Ei vain ole sujunut.
Ainoa mikä ON sujunut, on ollut loikkiminen jyrkkää rinnettä ylös. Verenmaku suussa. Siihen sauvat ovat olleet omiaan. Muun ajan lenkistä ne ovat vain olleet tiellä.
Sauvat Rouva Kuulanen sai Herra E:ltä eräänä äitienpäivänä muutama vuosi sitten. Tämä oli ollut kovin tärkeänä ja salamyhkäisenä. Ylpeänä esitellyt sauvat jotka oli ostanut Rouva Kuulaselle – rullaluisteluun.
Rouva Kuulasen kävi hieman sääliksi Herra E:tä. Tämä oli ollut niin innoissaan. Siispä vakuutti sauvojen tulevan toki tarpeeseen. Tunnollisesti tasaisin väliajoin kerran vuoteen kaivanut kepit esiin ja yrittänyt lenkkeillä.
Kunnes sitten jälleen kerran  Rouva Kuulanen päätti tarttua härkää sarvista. Kaivoi sauvat kumisaappaasta, veti treenivaatteet ylleen. Synkronoi sykemittarinsa ja lähti baanalle.
Piikit esillä sauvat pureutuvat hiekkaan suhteellisen hyvin. Silti tökkivät. Asfaltilla ne pitävät kovaa ääntä. Lipsuvat.
Kuin sattumalta Rouva Kuulasen silmiin kävivät kumitassut sekatavarahyllyllä. Päätti vetää koko lenkin asfaltilla. Sitä hän ei vielä kertaakaan ole tehnyt. Hänestä asfaltilla käveleminen on ollut perustylsää. Eihän täällä Etelä-Suomessa ole edes kunnon mäkimaastoa.
Ja katso - ensimmäistä kertaa ikinä ihme tapahtui. Rouva Kuulanen huomasi askelen kulkevan. Sauvojen pitävän. Piikki ei hakannut maahan äänekkään ärsyttävästi. Kumitassu piti, käden liike kulki taakse tasaisen vahvana.
Ojentajat olivat tulessa. Lapojen välissä tuntui tehokkaasti. Hartiat heiluivat rennosti ja ote oli kevyt. Sauva löi maahan vastakkaisen jalan kantapään takana. Vartalo kiertyi ihanasti.  Liike tuntui vatsassa ja selässä ihan alhaalla asti.
Ensimmäistä kertaa ikinä. Rouva Kuulanen olisi voinut kävellä ja kävellä. Ellei olisi ollut kiire töihin tunnille. Hän varmaan kävelisi vieläkin.

Hartiat rennosti alhaalla. Kevyt ote sauvoista. Sauvat koko ajan takaviistossa.

Kallistu ylävartalosta hieman eteenpäin. Kierrä vartaloa kävellessä.
Avaa käsi työnnön lopussa lihastyötä tehostaaksesi.
Työnnä käsi suoraksi asti.

Oikea sauvan pituus on 0.7 x oma pituus / -50 cm omasta pituudesta

torstai 21. heinäkuuta 2011

Viisas Vanha Nainen

Rouva Kuulanen haluaisi tulla oikein vanhaksi. Vanhaksi ja viisaaksi. Naiseksi isolla ännällä.
Vanhana viisaana naisena hän istuisi ja katselisi. Kiikkustuolissa kuistilla. Punaisena hohtavaa, kaukaista auringonlaskua.
Hänellä olisi kasvoissaan viisi miljoonaa ryppyä. Hiukset isolla nutturalla. Yllään kielon tuoksua. Rintabodarin käsivarret jaksaisivat kannatella. Sinua, Sallaa, naapurin Kaisaa. Ihan vaikka jokaista.
Viisaana vanhana naisena hän tanssisi sambaa, rumbaa ja salsaa. Korkokengät jalassa puhaltelisi purkkapalloja. Aamuyöstä keittiössä tarjoaisi tomaattikeittoa. Kyytipojaksi lasimaljasta tilkan kuohuviiniä.
Asettelisi helmoihinsa lapset kulmakunnan. Isot sekä pienet, veikan sekä unnan. Kertoisi satuja inkkareista ja prinsessoista. Sammakoista, sormusten herroista. He joisivat mehua kierrepillillä ja heittelisivät vesi-ilmapalloja.  Nukkuisivat riippukeinussa pitkiä päiväunia.
Hän ajaisi isoa moottoripyörää. Isojen karvaisten miesten kanssa pitkin kolmos-kehää. Kasvattaisi kirsikoita, omenoita, rypäleitä, viikunoita. Kesäisin niittäisi puutarhassa viikatteella heinää.
Viisaana vanhana naisena hänellä olisi vastauksia.  Edelleen kysymyksiä. Hän kysyisi, häntä kuunneltaisiin. Hänelle vastattaisiin ja häntä katsottaisiin. Kauniisti ja nätisti.
Hän kiertäisi maailman kongresseja, pääkaupunkeja, metropoleja. Pitkässä hulmuavassa viitassa jakelisi poskisuudelmia. Pitäisi puheita, kirjoittaisi kirjoja. Poseeraisi pitkällä punaisella matolla salamavalojen välkkeessä.
Kotona häntä odottaisi nojatuoli. Takkatuli ja villasukat, oma kulta ja tuhat kissaa. Omat tutut lenkkipolut, crossipyörä ja sata kiloa painavaa rautaa.

Kotona on parasta

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Vauhtiloma Tampereella

Rouva Kuulanen vietti poikineen ihanan ja ikimuistoisen toiminta-loman Tampereella. Viikonloppu hurahti Rouva Kuulasen rakkaan sisaren ja tämän perheen luona. Myös Mummi ja rakas toinen sisko olivat porukassa mukana.
Pitkään viikonloppuun mahtui lukuisia uintireissuja eri uimarannoille. Porukalla käytiin  ihmettelemässä Ideaparkin Legoparkia. Riehumassa Hop Lopissa.

legoista on moneksi

Kiipeiltiin korkeissa puissa ja katseltiin veneenlaskua venerannassa. Maisteltiin italialaista jäätelöä ja syötiin herkullista pizzaa. Saunottiin tuntikausia. Nukuttiin siskonpedissä olohuoneen lattialla.

Tampereelta löytyy säpinää .


Mitä lapset edellä ..

.. sitä kummitädit perässä.

Herra E:n liittyessä seuraan lähdettiin Särkänniemeen. Kierrettiin possujunat, rekkarallit ja taikajoet. Herra E:n vatsa taipui lastenlaitteissa turvakaiteen ympärille puskuriksi. Muut saivat pelätä tippuvansa matkalla kyydistä. Pienet pojat uskalsivat  mennä myös keskenään laitteisiin. Tukka hulmuten ja naurusta kiljahdellen he kiersivät ratoja uudelleen ja uudelleen.

Jiihaaaaa ... !!

Delfinaariossa delfiinit herättivät ihastusta. Ne hyppivät ja pärskivät ja osasivat hienoja temppuja. Viereisessä akvaariossa nähtiin kaikenkokoisia ja värisiä kaloja ja saatiin kokea trooppinen ukkosmyrsky.

Kunpa kotiakvaario näyttäisi yhtä hienolta.

Särkänniemessä vietetyn päivän päätteeksi ajettiin vielä Nokialle kylpylähotelli Edeniin. Hotelliyö oli pienille pojille ensimmäinen ja jännitti kovasti. Illalla syötiin ravintolassa. Aamulla käytiin uimassa.

Hotellihuoneen tunnelmaa .

Aamulla altaisiin päästyään Herra E:tä ei olisi saanut sieltä millään pois. Tämä viiletti pitkin mäkiä ja laski milloin miltäkin suunnalta. Milloin ison renkaan kanssa, milloin ilman. Uhkailun, lahjonnan ja kiristyksen keinoin Rouva Kuulanen ja pojat saivat Herra E:n viimein raahattua kiljuvana allasosastolta saunan puolelle. Pikku J lähti miesten puolelle varmistamaan, ettei Herra E enää karkaisi altaisiin.
Miniloma oli ohitse. Kotimatka saattoi alkaa.
Vielä on lomaa muutama viikko jäljellä, se yritetään ottaa lunkisti.
80 / 20 suhde muistettava lomaillessakin. 20 % kovatehoista lomailua, 80% matalilla tehoilla, chillaillen. Että jaksetaan syksylläkin.

Tästä se lähtee!